…mutta miten lentäjät löytävät oikean reiän?
No tietysti kiitotienumeroinnin avulla. Sitäpä ei Edu Kettunen meille kertonut, mutta onneksi minä paikkaan.
Eräässä keskustelussa tuli hiljattain puheeksi kiitoteiden numerointi, ja miten se muodostuu. Hoksasin sittemmin, että tästähän voisi tulla kiinnostava postaus muidenkin iloksi. Käsittelen asiaa lyhyesti Helsinki-Vantaan esimerkin pohjalta.
Hesasta löytyy kiitotiet 04R/22L, 04L/22R, sekä 15/33. 04R/22L ja 04L/22R ovat samansuuntaiset asfalttipätkät, ja 15/33 on kutakuinkin poikittain niihin nähden. Kuten havainnekuvasta näkyy, esim. 04R ja 22L ovat fyysisesti sama pala asfalttia – nimi riippuu siitä, kummasta päästä katsoo.
Jos 04:t ovat käytössä, niin 04L on ensisijainen laskukiitotie ja 04R käytössä nousuihin. Hiljaisena aikana voi olla mahdollista päästä laskuun myös 04R:lle, josta on merkittävästi lyhyempi rullaus parkkipaikalle, mutta käytännössä onnistuu aika harvoin lähtevien koneiden sekä yöaikaan myös melurajoitusten vuoksi.
Kun käytössä ovat 22:t, niin 22L (tai melusyistä mieluummin 15) on käytössä laskeville ja 22R nouseville – silloin taas kukaan ei haluaisikaan laskeutua 22R:lle, koska sieltä on turkasen pitkä rullaus ihan joka paikkaan.
Ruuhka-aikaan iltapäivällä molemmat kiitotiet ovat samanaikaisesti käytössä laskeville. Nousevia on silloin niin vähän, että ne vain tuupataan johonkin väliin, minne nyt sattuu mahtumaan – tai tarvittaessa lennonjohto tekee tilaa hidastamalla saapuvia. Ruuhkassa molemmille rinnakkaiskiitoteille voidaan laskeutua yhtä aikaa, puhutaan ns. parallel approaches -menettelystä, joka ansaitsisi oman postauksensa joskus. Käytännössä kyse on siis siitä hommasta, kun koneet lentävät tosi pitkää loppuosaa parijonossa.
Kiitoteiden numerot ovat magneettisia suuntia ilman viimeistä nollaa. Suunnilleen ja pyöristettynä siis. Esim. Helsingissä kiitotien 22 suunta on kirjoitushetkellä 217, 04 on 037, 15 on 143, jne. L ja R ovat loogisesti samansuuntaisten baanojen vasen ja oikea puoli. Isoilla kentillä on myös C, eli center. Mielenkiintoiseksi numeroinnin tekee se, että kyseessä ovat magneettiset suunnat – ja koska eranto muuttuu jatkuvasti Maapallon magneettisen pohjoisnavan liikkuessa, joudutaan kiitoteiden nimiä aina välillä jopa muuttamaan, kun kiitoteiden viralliset suunnat päivittyvät muutaman vuoden välein.
Fun fact: kotikentälläni Rollossa oli viime kesänä käytössä kiitotie 03C, vaikka siellä on vain yksi pätkä asfalttia. Kiitsaa oli lyhennetty remontin vuoksi ja selvyyden vuoksi lyhennetty kiitsa oli nimetty 21 C / 03 C. Kuulostihan se komealta, kun Rovaniemen torni selvitti laskuun nollakolme-centerille. Todellista suuren maailman meininkiä.
Jutun pääkuva on lainattu Wikimediasta. Tässä lisenssiehtojen mukainen linkki alkuperäiseen kuvaan tietoineen.