Usein kysytyt kysymykset, episodi II – Attack of the Finances

Aina välillä joku lukija lähettää kommenttikentän tai sähköpostin (lentoon.blog@gmail.com) kautta kysymyksiä lentotyöstä ja/tai alalle kouluttautumisesta. Tämä postaus on toinen osa artikkelisarjassa, jossa pyrin parhaani mukaan vastaamaan esille nousseisiin pohdintoihin.

UKK-sarjassa on julkaistu:

Lisäksi suunnitteilla on julkaisut:

  • Usein kysytyt kysymykset, episodi III – Revenge of the Commuting
  • Usein kysytyt kysymykset, episodi IV – A New Career

Kaikki kysymykset löytyvät myös erilliseltä UKK-sivulta.


Miten lentokoulutus rahoitetaan?

Tapoja on monia, mutta yleisin menetelmä on pankkilaina, joko täysin omatoimisesti (omat vakuudet/takaajat), tai joissakin tapauksissa koululta saattaa saada apua lainan järjestelyihin. Välikäsien kautta hankittujen lainojen haasteena on kuulemma matala joustavuus, kun taas omasta pankista hankitun lainan suhteen neuvotteluvaraa on enemmän.

Lainan järjestelytavasta riippumatta se pitää jossain vaiheessa maksaa takaisin, mikä haukkaa merkittävän osan tuloista uran alkupuolella. Tämän vuoksi on tärkeää varautua myös siihen vaihtoehtoon, ettei pääsekään heti koulun jälkeen lentotöihin.

Kiinteän ”koulutuspakettiosuuden” lisäksi opiskeluajan elinkustannukset täytyy kattaa jotenkin. Aikanaan itse hyödyntämäni aikuiskoulutustuen päätyttyä on alanvaihtajien arki käynyt työläämmäksi – käytännössä opintotuen ja opintolainan kanssa on aika tiukoilla, ellei esim. puolison tuloilla pysty kompensoimaan tilannetta. Koulutuksen ohella työskentely voi joissakin tapauksissa olla mahdollista, mutta on varmasti erittäin raskasta.


Kuinka pian koulutus maksaa itsensä takaisin?

Suomessa uraansa aloittelevan lentäjän palkka ei ole mikään älyttömän iso, mutta keskimäärin sillä saa koulutuslainan maksettua ja normaalit elinkustannukset maksettua ja pää pysyy pinnalla, mikäli ei ole mitään älyttömän isoja muita menoja samaan aikaan. Taloustilanne alkaa käydä vuosi kerrallaan mukavammaksi muutaman vuoden työskentelyn jälkeen, kun palkkaluokkanousuja kertyy.

Oman koulutuslainani sopimuspaperiin kirjattiin 25 vuoden takaisinmaksuaika ja aikanaan kun vertailin edellisen ammattini odotettua tulokehitystä ja lentäjäksi pyrkimistä taloudellisesti, tulin siihen tulokseen, että koulutuskulut ja tuleva ansiokehitys huomioiden minulla menisi projektin aloittamisesta n. 20 vuotta siihen, että lentäjä-JP:n kumulatiiviset nettoansiot ohittavat toimisto-JP:n kumulatiiviset nettoansiot. Rahan takia ei olisi kannattanut vaihtaa, mutta kaikki muu kyllä kompensoi senkin edestä.

Olen kirjoittanut palkkauksesta myös oman postauksensa, jossa tulopuolta käsitellään konkreettisemmin aivan euromäärien tasolla – sen pohjalta voi halutessaan tehdä tarkempia laskelmia omasta tilanteestaan, ja verkosta löytynee palkkataulukoitakin, kun tarpeeksi kaivaa.


Lentokoulun paketti on hirveän kallis. Onko halvempia vaihtoehtoja?

Kyllä.

Yritä päästä SIO:lle. Hakijamäärät ovat aivan kauheita ja kurssia saattaa joutua hetken odottamaan, mutta hintalappukin on vain murto-osan kaupallisten lentokoulujen vastaavista. Nuoren ihmisen kannattaa ehdottomasti hakea, kun koulutusta ei ole pakko päästä aloittamaan heti. Näin vanhemmalla iällä heränneelle vuodet ovat kalliimpia…

Modulaarinen eteneminen: voit esimerkiksi hankkia PPL-lupakirjan ja mahdollisesti joitakin lisäkelpuutuksia paikallisen lentokerhon kautta töiden ohella, ja hommata loput komponentit omaan tahtiin vähän kerrallaan. Modulaarinen vaihtoehto ei todennäköisesti ole yhtä nopea, kuin lentokoulun tarjoama pakettiratkaisu, mutta kustannuksissa saattaa säästää pitkän sentin.

Rohkeimmat käyvät koulunsa ulkomailla, jolloin pitää varmistaa koulutusmaassa hankittavan lupakirjan kelpaavuus aiotussa työskentelymaassa (EASA-alueella ei pitäisi olla ongelmia). Järjestelyt vaatinevat jonkin verran enemmän työtä, mutta ulkomaille lähtö on varmasti hyvä vaihtoehto joissakin elämäntilanteissa.


Mitä jos en täytä terveysvaatimuksia (nyt tai tulevaisuudessa)?

Olen sanonut kaikille koulutusta harkitseville, että ammattilentäjältä vaadittava ykkösluokan medikaali kannattaa hankkia ennen, kuin käyttää euroakaan rahaa lentokoulutukseen. Suuri osa ihmisistä täyttää vaadittavat terveyskriteerit. On kuitenkin huomattavasti mukavampaa pettyä heti alussa, kuin vasta investoituaan tuhansia euroja kouluun, josta ei koskaan voi valmistua.

On myös hyvä huomioida, että joissakin tilanteissa medikaali voi nyt jäädä saamatta, mutta on mahdollista saada se myöhemmin, kun hylkäämiseen johtanut syy on poistunut tai vaikkapa medikaalin kriteerit muuttuneet. Esim. näkemistä koskeviin vaatimuksiin tulee ajoittain muutoksia (yleensä lievennyksiä), tai jokin sairaus voi viedä medikaalin tilapäisesti hyllylle.

Uuden pilotin hommatessa medikaalia tarvitaan laajempi, ns. ”initiaalitutkimus”, jonka voi suorittaa vain ilmailulääketieteen keskuksessa. Suomessa näitä keskuksia on kolme, joista yksityishenkilöitä palvelee (tietääkseni) vain Aava Aviapolis. Koska vaatimukset todistukselle ovat EU-tasolla kaikille samat, on kelpoisuustodistus mahdollista hankkia myös toisesta EASA-jäsenvaltiosta, mutta tästä kuviosta minulla ei ole kokemusta.

Lupakirjavakuutusta (joka siis korvaa X määrän rahaa, jos medikaalin menettää pitkäksi aikaa tai pysyvästi) kannattaa ainakin harkita. Vakuutuksen hinta riippuu mm. hakijan iästä, kun vakuutusta ensimmäisen kerran ottaa. Omalla kohdallani vakuutus olisi tullut niin kalliiksi, että jätin sen hankkimatta, koska pystyisin todennäköisesti palaamaan vanhan työni pariin, jos medikaali jostain syystä lähtisi. Mikäli taskussa ei ole muuta koulutusta kuin 2. aste ja lentokoulu, on vakuutuksen hankkiminen todennäköisesti erittäin järkevää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *