Matkalla pohjoiseen

IR-simulaattorikoulutuksen alku viivästyi hieman joten nyt on hyvää aikaa lentää PIC-lentoja vähemmäksi. Kuten edellisestä postauksesta voi päätellä, sain luvan hakea koululta koneen taas Rovaniemelle.

Koska rakkaassa kenttienvalloituskartassani oli iso tyhjä alue Savossa, suunnittelin menomatkan maisemareittiä Kuopion kautta. Kuopiossa odottikin hauska yllätys rullattuani tankkauspaikalle: juuri kun astuin ulos mopo-Cessnastani, ilmavoimien Hornet lähti viereiseltä kiitotieltä ja veti tankkauspaikan kohdalla sauvan takatoppariin. 

Tankkausoperaatio keskeytyi hetkeksi kun tajusin, että kyseinen HN lähti harjoittelemaan näytössooloa siihen kentän päälle ja minulla oli aitiopaikka. Jyhmeää. Siinä muistui taas mieleen mitä eroa on, että asennetaanko lentokoneeseen moottori vai moottoriin lentokone.

Saatuani koneen ja itseni tankattua matka jatkui kohti Oulua, parin pikku mutkan kautta – tällä alueella on pikkukenttiä aivan vieri vieressä joten eipä muuta kuin karttaan lisää täppiä. Tein matkalla läpilaskut neljälle pikkukentälle, viideskin oli jo kosketusta vaille valmis mutta tein ylösvedon nähdessäni kiitotien olevan huonossa kunnossa.

Oulussa vielä varmuuden vuoksi tankit täyteen ja reilun tunnin loikka ”direct Rovaniemi” – tämä on muuten kohtalaisen puuduttava pätkä, kun muutaman tuulimyllyn lisäksi näkyy vain turvesuota, tavallista suota, sekä metsää. 

Koko matka Helsingistä Rovaniemelle kesti tällä kertaa 8 tuntia joista ilma-aikaa oli 5:40 – tuollaisen reissun jälkeen on aika uupunut olo mutta matkalla jotenkin ihmeesti jaksaa. Ilmeisesti lentäminen on vielä sen verran jännittävää hommaa, ettei väsy rupea painamaan samalla tavalla kuin autoa ajaessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *