Tänään vietettiin työkavereiden kanssa läksiäisiäni. Olen viihtynyt melkein kymmenen vuotta samassa talossa mutta kahden viikon päästä jään kesälomalle, ja sen jälkeen opintovapaalle, toteuttaakseni pitkäaikaisen unelmani.
Olen sanonut kaikille, että teen tämän hetken mielijohteesta – vain 15 vuoden harkinnan jälkeen. Se on puoliksi vitsi mutta kuten vitseissä usein, tässäkin on totta toinen puoli. Ja ainakin yksi neljännes päälle.
Ensimmäiseen koulupäivään Salpauslennolla on tätä kirjoittaessani kolmisen viikkoa. Opiskelun aloittaminen tarkoittaa arkea Helsingissä ja perhettä Rovaniemellä – junat ja reittilentokoneet tulevat tutuiksi ja videopuheluista tulee aivan uudella tavalla osa arkea.
Tämä ei olisi mahdollista ilman valtavaa tukea puolisoltani, joka joutuu seuraavina kuukausina ja vuosina kantamaan suuren vastuun perheen arjesta. En varmasti osaa tarpeeksi kertoa, kuinka kiitollinen olen mutta täytyy ainakin yrittää. Kiitos.